Pilkkireissu

Olipas aikamoiset revontulet toissailtana. Olin junassa matkalla Helsingistä takas Turkuun, kun sain tekstarin että kannattaa yrittää tähyillä taivaalle. Loppumatka meni nenä kiinni ikkunassa kaulahuivin alla, ettei junan valot olisi häirinneet bongailuani. Muut junamatkustajat pitivät mua varmaan hulluna. En tietenkään nähnyt mitään, ja kotimatka juna-asemalta oli niin valosaasteinen, ettei kannattanut tiirailla edes tähtiä. Kotiin päästyäni menin lannistuneena ja epätoivoisena vilkaisemaan vielä viimeisen kerran parvekkeelta taivaalle..

 

Kannattaa asua ylimmässä kerroksessa, katulamppujen ulottumattomissa! Loppuillan istuin pimeässä keittiössä tuijottelemassa taivaalle.

Mikäli tästä hysterian määrästä ei käynyt ilmi, en ole ennen nähnyt revontulia. Yritys on toki ollut kova: Vietettiin viime joulu Ylläksellä, jossa revontulia ainakin mainosten mukaan kuuluisi näkyä noin joka toinen ilta. Minä ja mun sisko vedettiin joka ilta toppavaatteet niskaan, mentiin seisoskelemaan keskelle järveä ja tuijotettiin pohjoiseen, ihan turhaan! Ja nyt pari kuukautta myöhemmin istuinkin sitten kivasti omassa keittiössä ihailemassa vihreää taivasta. Luonto tekee toki mitä luonto haluaa.. :D

Ja nyt hieman viiveellä kuvia viime viikonlopusta. Aurinko paistoi koko viikonlopun ajan, joten tietty oltiin ulkona! Lauantaina käytiin vaihteeksi Ruissalossa. Lintuja ei juurikaan näkynyt, mutta sää oli niin kaunis :)

 Sunnuntaina oli ainejärjestön järjestämä pilkkiretki! Meikän edellisestä pilkkimiskerrasta olikin aikaa noin 20 vuotta.. Pakkasta oli luvattu noin 15 astetta, joten vähän jännitti koko päivän mittainen ulkoilu, jonka aikana pääasiassa nökötetään paikoillaan. Aurinko lämmittää kuitenkin yllättävän paljon: Kukaan ei valittanut kylmyyttä, kuin ehkä korkeintaan sormissa ja varpaissa. Ja kalaakin saatiin!

 

 Täydellisen amatöörin tiivistys pilkkimisestä: Värisyttele pilkkiä epämääräisesti epämääräisin väliajoin. Jos kalaa ei tule, vaihda pilkkiä tai avantoa tai molempia. Vaihda avantoa joka tapauksessa aina välillä.

Kuten kuvasta huomaa, tekniikka toimi loistavasti. Välillä kerättiin lisää voimia syömällä eväitä nuotion ääressä ja sitten pilkkiminen jatkui taas!

Ruuanlaittopuoleen pitänee ehkä hetki kerätä rohkeutta ja konsultoida hieman kokeneempia kalastajia.. Mutta sehän on ihan sivuseikka, eikö niin?