Kukkaset: uusi kesäharrastukseni

Opin tässä muutama päivä sitten, että opintopisteitä voi haalia vaikkapa kukkasia keräämällä! Tämä salainen kurssi ei huhupuheiden mukaan näy opetusohjelmassa, koska kukaan opettaja ei halua tarkistaa sitä :D Tänä kesänä mahtipontisena tavoitteenani on siis kerätä eliökokoelma eli yläasteeltakin tuttu kasvio!

55 kasvilla saa ensimmäisen opintopisteen, ja 300 kasvin kanssa plakkarissa on 6 noppaa. Mä tietysti tähtään vaatimattomasti maksimipisteisiin. Tähän mennessä prässissä on ~30 kasvia ja mun tunnistamat lajit on loppu.(Kyllä, opiskelen ihan oikeasti biologiaa) Seuraavaksi sitten käyttämään Retkeilykasvion määritysopasta (Lehdet sormilehdykkäisiä ->  lehdet vuorottain -> lehdet hammaslaitaisia -> aaarghhh!!)

Itse kasvien kerääminen toki on kivaa. Aurajoen rannasta löytyy kivoja kukkaniittyjä ja metsikköjä. Siinä sivussa voi vähän kattella lintuja ja muita olioita.

Ammattimainen kasviprässi à la Emma

Voikukka check

Kasvien ohessa nähtiin myös merihirviöitä. Pro tip muillekin valokuvauksen epäonnistujille: Jos et osaa käyttää manuaalitarkennusta, älä yritä

Rentukka check

...Enää 270 jäljellä. Wish me luck

Lisäksi chili-update. Mun Monsteriksi/Monsuksi nimetty pari kuukautta sitten kertakäyttömukissa tänne muuttanut Starfish-vauvani on kasvanut äipästään kohta ohitse. Uus ruukku jäi ihan salamana liian pieneksi. Ehkä hankin vaan suosiolla sellasen saavin :D

Heppailua

Nokkosletut

Kevät etenee ihan hirveän nopeasti! Viimeksi kun mietin nokkosten keräämistä, niitä ei vielä näkynyt juuri missään. Eilen saatiin sitten aikaiseksi lähteä etsiskelemään nokkosapajia. Niitähän löytyi vaikka kuinka, ja muutama yksilö yritti jo tehdä kukkanuppuja. Alimmat lehdet olivat osittain menneet jo parempiin suihin, joten napsaistiin vain ~5-10 cm pätkä nokkosten päistä. Pienimmät kerättiin kokonaisina

Kotona ryhdyttiin sitten heti valmistamaan nokkoslettuja :)

Nokkoset polttaa (t: sherlock-Emma), joten ne pitää ryöpätä ennen ruuanlaittoa. Tämä rakettitiede suoritetaan näin:
1. Huuhtele nokkoset perusteellisesti kylmässä vedessä
2. Änge kiehuvaan veteen niin paljon nokkosenlehtiä kuin mahtuu
3. Keitä 5 minuuttia
5. Hienonna ryöpätyt lehdet

Jani paistaa taustalla voikukan nuppuja :D Maistuivat ihan hyvältä leivän päällä

Omnom

Nokkosletut

5 dl maitoa
2 dl jauhoja
3 kananmunaa
2-3 dl ryöpättyjä nokkosia
suolaa (me laitettiin 1 tl ja se oli liian vähän)
mustapippuria

Sekoita maito ja kananmunat. Lisää jauho. Lisää nokkoset ja mausteet. Paista.

Tästä määrästä kaks ihmistä söi itsensä täyteen ja mulle jäi vielä seuraavan päivän lounas :)

Letut syötiin puolukkahillon ja raejuuston kanssa. Oon aika etevä täs Synapsin piilomainonnassa!

Lisää kesäkausia

Viime viikolla avattiin köysikiipeilynkin ulkokausi. Oli varmaan kevään/kesän lämpimin päivä tähän mennessä, ja sehän sopi! Ravattulan ainoat(?) yläköysireitit oli ehkä vähän turhan haastavia ainakin näin alkukankeiluun. Onneksi matka on tärkeämpi kuin määränpää! (eli kukaan ei päässyt ylös asti..)

Päätin sittenkin, että köysikiipeily on mun kaikista lempparein lempiharrastus.

Kiipeilyn jälkeen pyöräilin toiselle puolelle Turkua heittämään talviturkin!

Hyvää kesän alkua! :)

Retkiraportointia

Sillon kun kämppikseni pakottamana (hei Minna!) tein tunnukset bloggeriin, ajattelin et "pääh, ei mulla kuitenkaan oo ikinä mitään kirjotettavaa". Ja kuinkas ollankaan, nytkin on neljä retkikertomusta rästissä!
 Koska ekan retket kuvat ovat hukassa ja se oli muutenkin sellanen ihan tavallinen Ruissalo-reissu, unohdetaan se.

Retki 1.
Pyöräilyretki Kaarinaan Ryövärinluolaa katsomaan oli ollut jo pitkään aikomuksena. Oltiin suunniteltu reissun toteuttamista helatorstaina. koko päiväksi oli kuitenkin luvattu ukkosta, joten ulkoilusuunnitelmat oli jo vaihtunu leffapäiväksi. Torstaiaamun sää ei kuitenkaan yhtään vakuuttanut mua tulevasta ukkosesta, ja hups vain, forecan sääennuste olikin muuttunut yön aikana "mahdollisesti vähäiseksi sateeksi".

"Jani, ei tänään ukkostakaan.."
"Aa.. No mennäänkö sitten?"

Sit vaan pekonit ja kananmunat naamaan ja satulaan! Mahdollisesti vähäinen sade alkoi juuri kun päästiin perille ja loppui kun oltiin katoksen alla selvitetty luolan tarkat koordinaatit.
 Ajattelin, että Luolavuoren luolan jälkeen kaikki muut Turun alueen luolat on ihan tylsiä. Olin väärässä! Suuremman kokonsa lisäksi Ryövärinluola oli myös viihtyisämpi kasvillisuuden ja siistimmän/kauniimman ympäristön ansiosta.

Suklaatauko Kirjalansalmen sillalla

Geokätköä ei löytynyt, vaikka kuinka etittiin! (Okei, Jani etti ja mä söin eväitä)

Retki 2.

Viikonloppua vietettiin pääkaupunkiseudulla, ja lauantaina käytiin Laajalahdessa katselemassa lintuja. Mä unohdin objektiivini Turkuun, joten keskityin mönkiäisten ja muiden lähiulottuvuudella olevien asioiden kuvaamiseen :)

Retki 3.

Tänään tultiin takaisin kolmen päivän Kurjenrahkan retkeltä. Reitti oli Töykkälä-Vajosuo-Lakjärvi-Töykkälä. Näin aikaisin keväällä ja arkena (oi, opiskelijaelämä) liikkeellä ei ollut juurikaan muita retkeilijöitä: kaks ekaa päivää saatiin samoilla ihan ylhäisessä yksinäisyydessä. Yöllä oli vielä aika kylmä, ja hyvät yöunet tais olla suoraan verrattavissa makuupussin paksuuteen. Noin 10 kilometrin kävelyt päivittäin meni oikein leppoisasti :)

Maria merkkaa karttaan Rettu-laavua, jota ei jostain syystä näy kartalla

Yritettiin thedä s'moreja, muttei ihan hallittu tekniikkaa! Hyvältä maistui kuitenkin :)

Välillä bongailtiin lintuja :)

Tosi hienon värinen kyy

Syksyllä Kurjenrahkasta poimitut suppilovahverot päätyi retkieväänä takaisin kotikonnuilleen (kuva sisältää ainejärjestön piilomainontaa)

Maailman (epä)onnistunein ryhmäfoto? :D

Mulla on hurjia vaikeuksia saada kuvia aseteltua tänne blogiin! Onkohan siihen olemassa jokin juju, jota en ole tajunnut?

Miksei mun kasvit kasva? ...eiku

Mä olen ehkä sellainen hieman kärsimätön ihminen välillä. Asiat tapahtuis aina mieluiten heti, kun mä saan jonkun päähänpiston. Sen takia kasvien kasvattaminen on mulle vähän haastavaa puuhaa. Tuijottelen mun yrttipurkkeja joka päivä ja turhaannun, kun aina vaan näyttää samalta. Sit suihkuttelen ja siirtelen taimiparkojani koko ajan ja odotan ihmeitä tapahtuvan. Ne varmaan pärjäis huomattavasti paremmin ilman mun "apuani".

Tänä vuonna olen tiedostanut malttamattomuuteni ja räpsinyt silloin tällöin kuvia todisteeksi kehityksestä kukkaruukkuissani. Ja kyllähän ne ihan oikeasti kasvaa, toiset vähän enemmän kuin toiset...  (Pahoittelen huonoja kuvia)

Kaupan basilikan jämät 3.4.

17.4.

3.5. (toinen uhrattiin bolognese-kastikkeelle)

Timjami 6.4.

 ..17.4...

... ja 3.5.

opiskelijatoverilta saatu Starfish-chilin taimi 3.4.

17.4. (ruukun halkaisija 13,5 cm)

3.5. Tän vauvan kasvuvauhti sopii jopa mun kärsivällisyydelle :D Pienen googlailun jälkeen selvisi, että Starfish voi kasvaa kahteen metriin!

Lisäksi mulla on kasvamassa minttua, oreganoa ja kuukausimansikkaa, sekä jo vuoden vanhat Demon Red ja Anaheim -chilit. Eilen saadut tomaatin siemenet pääsevät aloittelemaan itämistään heti tänään :)